Lähde: Lumipallo.fi
Sup-lautailu tai suppailu (standup paddleboarding, suom. pystymelonta) on laji, jossa harrastaja seisoo hyvin kelluvan ja vakaan sup-laudan päällä käyttäen yhtä pitkää melaa liikkumiseen ja laudan ohjailuun veden pinnalla.
Nykymuotoinen suppailu on saanut alkunsa jo useita vuosia sitten, mutta Suomen järville, jokiin ja merenrannoille harrastajat ovat ilmestyneet vasta viime vuosina.
Sup-lautailu sopii hyvin tuhansien järvien ja vaihtelevien säiden maana tunnettuun Suomeen. Esimerkiksi lainelautailuun parhaiten soveltuvat lämpimät meret ja suuret aallokot puuttuvat maastamme.
Suppailua voi harrastaa niin meressä, lammissa ja järvissä kuin jokien ja purojen pinnallakin. Monipuolisuutta lajiin antaakin nimenomaan mahdollisuus harrastaa sitä niin seisovassa kuin virtaavassa vedessä että aallokoissakin. Meloja on sup-laudalla vapaa metsästämään isojakin aaltoja, mutta tyynellä järvellä laudat taipuvat myös retkeilyyn ja kuntoa kohottavaan melontaan.
Modernin sup-lautailun juuret ovat lainelautailun ja purjelautailun tapaan Havaijilla. Nykyisen kaltaisena lajia on harrastettu pienessä mittakaavassa ainakin 1940-luvulta saakka. Lajin historia ulottuu tosin kauemmas menneisyyteen, seisten kelluvan laudan päällä melontaa pidetään nimittäin surffaamisen kantamuotona. Aikoinaan Havaijin alkuperäiskielessä hoe he’e nalu –nimellä tunnettu sup-lautailu ja sup-surffailu alkoi kasvattamaan laajemmin suosiotaan Yhdysvaltojen rannoilla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Alan pioneereina ja lajin levittäjinä laajemmin ihmisten tietoisuuteen voidaan pitää paikallisia surffilegendoja Laird Hamiltonia ja Dave Kalamaa, jotka hyödynsivät suppailua vaihtoehtoisena harjoitusmuotona surffiaaltoja etsiessään. 2010-luvulle tultaessa suppailun suosio räjähti valtavaksi. Samoihin aikoihin harrastus alkoi saamaan näkyvyyttä ja harrastajia myös Suomessa.
explore your world.
"Do one thing every day that involves a paddle, sup board & water."